Kaikkien tutkimusten mukaan aasi on hevosta viisaampi, mutta tänään sattui tällaista:
Menin laitumelle leipien kanssa. Aamulla olin siirtänyt hepan ja aasin taas tälle laitumelle, missä olivat Myslin ruunauksen jälkeen. Purin puolet pois väliaidasta, koska ovat taas samalla laitumella. Nehän olivat erotettuina viikkoja ruunauksen jälkeen. Jätin kuitenkin puolet väliaidasta pystyyn, mutta elikot liikkuivat kyllä molemmilla puolilla päivän aikana. No kun sitten menin niitten leipien kanssa laitumen reunalle, juoksi Fapsu iloisesti vastaan kiertäen aidan pätkän.


"Täälläkö oli leipää tarjolla?"

Mutta mitä tekeekään viisas aasi? Jää aidan tyngän taakse ihmettelemään.

Tai ehkä se oli sitten sen verran viisas että tiesi että leivät tuodaan hänelle joka tapauksessa...

Mysli on vihdoin rauhoittunut, ei hypi Fapsun selkään kun muutaman kerran päivässä, eikä ollenkaan niin kiihkeästi kuin aiemmin. Se on tullut taas mukavaksi omaksi itsekseen, mikä se oli ennen orihömpötyksiä. Kannatti ruunata. Sillä on äänenmurros ja sen hurrrjan kova ääni saattaa joillakin huutokerroilla hiukan murtua, silloin mua kyllä vähän surettaa. Haavakin on parantunut.