Kiitos kaikille myötäeläjille!
Jaffa on alkanut paranemaan. Olin tuon edellisen kirjoituksen aikaan varma että seuraavana päivänä meillä vierailee ell ikävissä merkeissä, mutta Jaffa olikin toista mieltä. Seuraavasta päivästä alkoi nimittäin pieni paraneminen joka on jatkunut hyvin.

Juttelin Jaffasta eläintarhan luottoeläinlääkärinkin kanssa ja hän sanoi että kokeillaanpas vielä kortisonia ja yhtä uutta antibioottia. Vaikkain Jaffa oli jo hiukan parempi muutenkin, annoin sille perjantaina sitten ensimmäisen kortisonipillerin ja uutta antibioottia, ja lauantaina sen syvälle päähän kuukausia sitten uponneet silmät olivat ensimmäistä kertaa terhakkaan ja elämäiloisen näköiset.
Miten ihanaa!
Tällä hetkellä se ulkoilee jo hiukan, uskalletaan jopa jättää se hetkeksi yksin uloskin. Syö kuin hevonen, tai no ei ihan. Koska se haluaa nuolla vain kastikkeet märkäruuista, menee ruokaa paljon hukkaan, koska se kuitenkin kokoajan pyytää ruokaa ja minä iloisena annan aina uutta namia kuppiin.

Joskus kun aloittelin kissanomistajana, ihmettelin joskus kaupan kissanruokahyllyissä viipyviä ihmisiä. Mielessäni nauroin että ei se nyt noin vaikeaa voi olla valkata kissalle ruokaa. Itse otin hyllystä muutaman purkin sieltä mistä helpoimmalla sain ja kaikki meni alas meidän kissoille.
Vaan ei mene enää. Kissanruokahyllyssä tosiaan menee aikaa, kun ensin etsitään ne kestosuosikit ja sitten katsotaan uskaltaisiko ottaa vaihteluksi jonkun muun maun ja mietitään onko menossa kastike- vai hyytelökausi. Ja metallitölkkejä on turha enää ostaa, meidän kissat ei syö enää mitään jääkaapissa virunutta ruokaa toisena päivänä. Pieniä pusseja ja rasioita ne olla pitää, kalleimmat on tietenkin parhaita.

En tiedä voiko viruksen haistaa, mutta Jaffassa oli outo haju kun se oli kipeä. Sama haju kuin vanhainkodissa (minua muuten alkaa aina pyörryttämään sairaalassa ja vanhainkodissa se haju). Sellainen makean steriilin suolen haju (en osaa kuvailla paremmin). Se haju poistui heti kun Jaffa oli ekaa päivää parempi.
Minulla saattaa olla tavallista tarkempi hajuaisti, sillä olen joskus haistanut siskoni baarissa. Sisko asui Helsingissä ja olin kavereideni kanssa Tampereella Vinkkarissa. Jossain vaiheessa siskon haju tuli nenään mutta vasta hetkeä myöhemmin törmäsin häneen baarin vessassa. Se oli yllätys, sillä en tiennyt siskon olevan Tampereella.
Aika hullua!
 
Ulkona käymässä.

Tätä näkyä olen pitkää ja hartaasti odottanut.
Että Jaffa olisi ollut ikkunassa katsomassa kun tulen kotiin. Ja nyt se on taas joka päivä!